Monday, February 28, 2011

Apua, elämäni on elokuvatonta!

Eilen jaettiin Oscarit ja minä pääsin kerrankin seuraamaan tapahtumaa ihan ihmisten aikoihin. Parhaan naispääosan Oscarin nappasi Natalie Portman elokuvasta Black Swan. Joka elokuva on minunkin näh-tä-vä!

Tajusin tyrmistyksekseni, että Toy Story 3 on ainoa, jonka olen ehdokkaista nähnyt... (Social Networkia sain sentään vähän silmäiltyä lentomatkalla), eli melko säälittäväksi on elämä mennyt.

Tämän elokuvan estetiikka puhuttelee minua, entistä balettitanssijaa... ks. TRAILERI
The Best Motion Picture tänä vuonna oli Kuninkaan puhe, josta Colin Firth pokkasi parhaan miespääosan pystin, ja jonka käsikirjoitus ja ohjaaja Tom Hooper lisäksi palkittiin Oscarein. SeKIN on vielä näkemäti...
Vuoden paras elokuva -tittelin saa elokuva, jonka akatemian jäsenet äänestävät 'parhaaksi elokuvaksi' ilman sen enempiä perusteluja. Viime vuosina akatemia on valinnut sävyltään kovin tummia voittajia - tämänkertainen feelgood-valinta on enemmän old-school.

Ulkomaisen elokuvan Oscar meni tanskalaiselle elokuvalle Kosto. Sen olen sentään nähnyt, onneksi!

Muuten: nykyisen "hesarini" Washington Postin verkosta löydät täydellisen Oscar-sivuston red-carpet-kuvineen sekä kaikki asiaankuuluvat trailerit.

Friday, February 25, 2011

Even cowgirls get the blues...

Hohhoijaa, mitäs sitä tänään tekis... Sataa vettä, ja siivooja tulee kohta. Meniskö kauppaan vai tekiskö kirjoitushommia vähäsen? Päivän asuvalinta on tällainen vähän retrahtava lehmityttö.
"No, mikä prkl tätä kameraa nyt taas...!"


Molemmat paidat Zarasta.

Ihanaa p e r j a n t a i t a, rakkaat ystävät!

Thursday, February 24, 2011

Kassialma säästää senttejä

Kun Washingtonissa menee kauppaan, kysytään kassalla ensin: "How are you today?" Sitten kassa kysyy: "D'y need abag?"

Ostoksia ei kanneta sylissä, ruskeissa paperipusseissa vaan erittäin ohuissa, m a k s u l l i s i s s a, muovikasseissa. Iso kassi voi maksaa jopa dollarin, ja sehän rohkaisee käyttämään kestävämpiä vaihtoehtoja. Hienoa, eikö vain? 
  
Kassialman vinkit:

1. Pidä aina laukussa kangaskassia tai useampaa.
2. Ota kangaskassi mukaan ainakin jos matkustat lomalle Amerikkaan.
3. Lapsille voi varata oman pikkukassin mukaan kauppareissulle.
4. Jaa kassit kunnon mukaan parempaan käyttöön ja siirrä ne rönttökasseiksi sitä mukaa, kun ne kuluvat.






Tunnustus - IHANAA!

Kiitos Tuuletar uudesta tunnustuksesta! Blogimaailmassa on kovin kivaa tämä positiivisuus ja hyvän kierrättäminen. Haluan itse edistää samaa ajatusmaailmaa. Kukkikaa kaikki kukat ja kertokaa kaikille miten ihania olette! Kevätkin tulossa ja ja - - Mitäh? Alan kuulostaa Marco Bjurströmiltä? Okei, okei mennääs asiaan.
Tunnustuksen saajan pitää vastata viiteen kysymykseen ja laittaa tunnustus eteenpäin viidelle blogille.

1. Milloin aloitit blogisi?

Aloitin blogin pitämisen joulukuussa 2010, juuri ennen perheeni muuttoa Amerikkaan. Ajatuksena oli jonkinlainen matkapäiväkirja. Tuntui tärkeältä dokumentoida perheen vaiheita eikä vähiten meistä kiinnostuneiden sukulaisten ja ystävien takia.

2. Mistä kirjoitat? Mitä blogisi kaikkea blogisi käsittelee?

Blogini on täynnä tikusta asiaa -juttuja. Arkisista havainnoista, tunnelmista ja pinnallisista ajatuksista syntyy minusta kivoja postauksia. Blogissani on paljon naisten kesken -juttuja: lapsia, muotia, sisustusta, kokkausta..., näistä yllättäen miehetkin tuntuvat kovasti tykkäävän :D

3. Mikä tekee blogistasi erityisen?

Minä. Tämä on minun blogini, minun perheeni ja elämäni. Kerron siitä, mitä minä koen tässä elämänvaiheessa. Erilaisuudessani on silti paljon samaa muiden kanssa. Ja tykkään seurata ihan eri-ikäisten tai toisessa elämätilanteessa olevien blogeja.

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin pitämisen?

Uusi vaihe elämässä. En ole tällä hetkellä töissä ja tarvitsen jotain korvaavaa toimintaa :D Uskon, että moni on samaa mieltä siitä, että blogin pitäminen on ihan älyttömän koukuttavaa...

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

En mitään. Ulkoasu-uudistus tasaisin väliajoin on kuitenkin mielessä. Keväämmällä ajattelin alkaa turisteerata täällä Washingtonissa ja julkaista videoita tunnetuista kohteista.

Haluan jakaa tunnustuksen näille viidelle blogille:
Donnan blogi

Wednesday, February 23, 2011

Mustaa valkoisella eli päivän asu

Kirkas, kaunis päivä. Lapset koulussa. Minä kotona. Mikäs sen mukavampaa! Tällaisina päivinä puetaan päälle kulunein raitapaita, farkut, risa villatakki - ja musta niittivyö (valinnainen).



Juhliin on juhla-asut, kotona viihdytään kotiasussa :D

Tuesday, February 22, 2011

Häagen-Dazs Cookies & Cream

Lapsivapaa viikko jatkuu, ja tässähän menee taas aika sanattomaksi, kun päästään jälkkäriin asti. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin...


Monday, February 21, 2011

Aikuisten oikeesti

Nelikymppisellä, kahden lapsen äidillä on runsaasti hurjia fantasioita. Paljastetaanpa tässä niistä villeimmät. 1) Nukkuminen, 2) aikuisten ruuan syöminen, 3) punaviinin lipittely ja 4) rauhallinen kylpy kasvonaamioineen - YKSIN - kynttilänvalosta ja/tai punaviinistä ja/tai naistenlehdistä ja HILJAISUUDESTA nauttien. Ah!



Kylvyn jälkeen vähän Dovea pintaan ja sitten voi valmistautua nukahtamaan television ääreen.

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!

Kaikkien aikojen suosikit 1

Vihdoin! Kaikkien aikojen Amerikan suosikkini on Jackie O. alias Jacqueline Lee Bouvier Kennedy Onassis. Salamurhatun presidentin John F. Kennedyn vaimo Jackie (1929-1994) tunnetaan tyyli-ikonina sekä rohkeana ja sofistikoituneena naisena, jonka elämää varjosti "Kennedyjen kirous".

On sanottu, ettei kukaan nainen ollut hänen veroisensa yksilöllisyydessä, ettei kenelläkään ollut sellaista tyylin ja kauneuden tajua, ja että hänen elämänvalintansa tekivät hänestä kerrassaan ainutlaatuisen historiallisen henkilön. 
Curriculum Vitae:

1961-1963 First Lady, Ms. President John F. Kennedy
1968-1975 Ms. Aristoteles Onassis
1975-1994 Book Editor in New York

Valkoisen talon emäntänä Jackie entisöi presidentin virka-asunnon perinteiseen ja arvoiseensa asuun, ja avasi sen yleisölle (ks. video!). Laivanvarustajamiljonääri Aristoteles Onassiksen Jackie nai päästäkseen lapsineen pois Amerikasta, koska pelkäsi näiden turvallisuuden puolesta. Elämänsä viimeiset 20 vuotta Jackie eli New Yorkissa elämänkumppaninaan Maurice Tempelsman, belgialaissyntyinen teollisuuspamppu, ja työskenteli kustannustoimittajana.


Pinnallisesta täydellisyydestä huolimatta Jackien elämä ei ollut erityisen onnellista. Hän menetti kaksi lasta: hänen esikoisensa syntyi kuolleena ja keskosena syntynyt nuorin poika eli vain kaksi päivää. (John Jr. kuoli lento-onnettomuudessa 1999, onneksi vasta viisi vuotta äitinsä kuoleman jälkeen.) Hänen avioliittonsa ei ollut onnellinen, joskin nuorimman lapsen kuolema lähensi presidenttiparia - juuri ennen, kun presidentti ammuttiin vaimonsa viereen.

Näistä koetinkivistä huolimatta Jackie pysyi kasassa, ja siitä häntä ihailtiin. Aivan kuin hän ei olisi odottanutkaan, että elämä olisi helppoa. Kuinka moni nykyinen julkisuuden henkilö kestäisi samanlaiset paineet?
Katso videokuvaa Amerikan rakastetuimmasta perheestä:


“No one else looked like her, spoke like her, or was so original in the way she did things.
No one we knew ever had a better sense of self”.
(Senaattori Ted Kennedy, Jackien hautajaisissa, 23.5.1994)

Voit lukea koko 10 Amerikan suosikin sarjan täältä.

Olohuone mattoperspektiivistä käsin

Nyt on päästy tarkastelemaan uutta olohuoneen mattoa eka kertaa päivänvalossa. Ihan ookoo, vaikkei ihan tällainen ollut kyllä hakusessa. Halpa hinta ratkaisi tällä kertaa. Matto on villaa ja 3 x 2,40 m kooltaan. Olohuoneen sisustaminen on minusta aina ollut vaikeinta, ja tämäkin on vielä kovin kesken... Ehdotuksia otetaan vastaan!




Sunday, February 20, 2011

Lossikyyti on siististi cool!

S h o p p a i l u - mikäs sen mukavampi tapa viettää Presidents Dayn pitkää viikonloppua, miettivät amerikkalaiset.

Mekin ajelimme tänään Marylandin kautta Virginiaan Leesbury Corner Premium Outletiin olohuoneeseen mattoa ostamaan. Matto löytyi Pottery Barnista 150 dollarilla. Muista shoppailuista en kehtaa kertoa mitään, koska minusta voisi syntyä väärä kuva täysin mielipuolena shopparina... Sen sijaan laitan kuvasarjan tällaisesta viehkosta lossista Marylandin puolella, jolla menimme Potomac-joen yli.

 

Thursday, February 17, 2011

Kävin lounaalla Maailmanpankissa

Kävin tänään tutustumassa mieheni työhuoneeseen Maailmanpankissa. Jäin bussista Valkoisen talon vastapäisellä pysäkillä ja kuljin loppumatkan H Streetille kävellen ihanassa kevätilmassa. Lämpöä oli varmasti keskipäivällä lähes 20 celciusta, ja kadut täynnä paitahihasillaan kulkevia lounastuntilaisia.

Tämä näkymä on Markuksen toimiston aulan ikkunasta, kopiokoneen vierestä.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden liput samaisessa aulassa.

Paluumatkalla kävelin Dupont Cerclelle, puolimatkaan kotia kohti. Ja poikkesin ihan pikapikaa Filene's Basementissä, jossa myydään designer- ja merkkivaatteita alehintaan. Alennukset olivat jotain 70-85 prosentin luokkaa... 

Ostin Tommy Hilfiger -topin, viime kesän mallistoa, 34 dollarilla. Ja Missonin (ikiaikainen unelma!!) topin neljäsosalla siitä, mitä se oli joskus jossain hienossa kaupassa maksanut. Kohta pitää varmaan ruveta jotain töitä tekemään... mutta kiva päivä siis oli tänään : D